 |
||||||||||||||||||||||
|
Tarkkaavaisuuden vaikeudet AD/HD (attention deficit hyperactivity disorder) on neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka oireisiin kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oireet voivat esiintyiä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö (tätä muotoa kutsutaan joskus ADD:ksi) tai pääasiallisesti ylivilkkautta ja implusiivisuutta. Aiemmin käytettiin yleisesti lyhennettä MBD (minimal brain dysfunction), mutta tätä diagnoosia ei enää käytetä. Mistä johtuu? AD/HD johtuu aivojen välittäjäaineiden, lähinnä dopamiinin, noradrenaliinin ja serotoniinin toimintahäiriöstä. AD/HD -henkilön aivoissa aktivaatio on matalampaa joillakin osin kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä. Korjatakseen tätä puutetta AD/HD -henkilö alkaa huomaamattaan liikehtiä levottomasti, puuhastella asiaankuulumattomia juttuja, puhua pälpättämään tai vaipuu unelmiinsa. Oireyhtymä aiheutuu 80%:sesti perinnöllisistä tekijöistä ja n. 20%:sesti raskauteen ja synnytykseen liittyvistä tekijöistä, kuten keskosuudesta, yliaikaisuudesta tai hapenpuutteesta. AD/HD:tä on arvioidaan esiintyvän n. 3-5%:lla väestöstä. Osalla oireet vähenevät iän karttuessa, mutta usein ne seuraavat ihmistä aikuisuuteen saakka. Tällä hetkellä Suomessa vain pieni osa häiriöstä kärsivistä saa diagnoosin. Suurin osa jää ilman oikeaa diagnoosia, asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta sekä muita tukipalveluja. Kuitenkin pienelläkin satsauksella heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan voitaisiin parantaa. Miten tunnistaa? Jokaisella meistä on AD/HD:hen sopivia oireita, mutta niiden esiintyminen jo lapsuudesta tai nuoruudesta lähtien ja haitat normaalille elämälle antavat aihetta epäillä AD/HD:tä. AD/HD-aikuisen persoonallisuudessa on sekä vahvuuksia että heikkouksia, seuraavassa on näistä esimerkkejä: AD/HD-aikuinen on parhaimmillaan:
AD/HD-aikuinen on pahimmillaan:
Hoito Oikea diagnoosia ja hoito ovat tärkeitä, sillä seurauksena hoitamattomasta AD/HD:stä voi olla mm: masennus/ahdistuneisuus, päihteet/rikollisuus, työkyvyttömyys, ihmissuhdeongelmat, syrjäytyneisyys. Kouluttajan tehtävänä ei ole diagnosoida ketään. Hänen on kuitenkin hyvä tietää perusasiat AD/HD:stä, jotta ymmärtäisi miksi opiskelija käyttäytyy kuten käyttäytyy ja osaisi ottaa opiskelijan ainutlaatuisuuden huomioon. Joskus opiskelijan kanssa voi ottaa myös puheeksi häiriön mahdollisuuden ja kertoa, miten pääsee tutkimuksiin ja sitä kautta hoidon piiriin. Yleensä on hyvä ottaa ensin oppilaitoksen omiin asiantuntijoihin yhteyttä: terveydenhoitajaan, lääkäriin, koulukuraattoriin, erityisopettajaan tms. Jotta mahdollinen kuntoutus tai muu hoito pääsisi alkamaan, opiskelijan on hakeuduttava neurologin tai psykiatrin vastaanotolle. Myös terveyskeskuslääkäri voi ohjata erikoislääkärin hoitoon. Hoitona käytetään yleensä kuntoutusta (mm. toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia), joka järjestetään tarpeiden ja saatavuuden mukaan niin, että se sisältyy päivittäiseen elämään. Ryhmäkuntoutus on yksi aikuisille yleensä sopiva kuntoutusmuoto. Hoitona käytetään myös lääkitystä. Onnistuneen hoidon lähtökohtana on aina oikea diagnoosi. Mitä opettaja voi tehdä? AD/HD-opiskelijan erityisominaisuudet voi ottaa huomioon opetuksessa kun tietää hieman häiriön taustoja. Tässä lista keinoista, joita kouluttaja voi käyttää opiskelijan tukemiseen:
AD/HD- nuori ja –aikuinen tarvitsee erityisesti tukea siirymävaiheissa, jotta hän ei jäisi väliin putoajaksi. Tällaisia siirtymävaiheita ovat peruskoulusta ammatilliseen kouluun siirtyminen, koulutuksesta työelämään siirtyminen ja työpaikan vaihto. Lähteitä:
|
|||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||