Lue
lisää!
Ohjauskeskustelun työvälineet
Työpaikkaohjaajan on hyvä etukäteen pohtia,
mikä on hänen roolinsa ohjaajana; kuinka pitkä on ohjaussuhde, onko
ohjaaja vain päivän perehdyttäjänä vai vastuussa uuden työntekijän
pitkäaikaisesta koulutusprosessista. Jos kyse on pitkästä
ohjaussuhteesta, ohjaustapaamiset kannattaa sopia kalenteriin etukäteen
ja huolehtia alkuohjauksesta hyvin.
Sanomme helposti ohjattavalle 'tule
vaan kyselemään, kun et pääse eteenpäin...', mutta unohdamme, että
jos olemme kiireisiä emmekä ole valmistautuneet kohtaamaan ohjattavaa, hätäisyys
ja hermostuneisuus näkyy käyttäytymisessämme eikä lopputulos ole
paras mahdollinen. Em. tilanteita on mahdoton täysin välttää,
mutta niitä voi hyvällä suunnittelulla vähentää. Säännölliset
ohjausistunnot ovat tärkeitä, vaikka etukäteen saattaa tuntua, ettei
ole mitään arvioitavaa, voitkin yllättäen huomata, että kun asioille
antaa aikaa, ne jalostuvat ja syvenevät ja todellista
oppimista tapahtuu.
Sopiminen
Valmistaudu ohjausistuntoon: varaa
rauhallinen tila, sulje puhelin ja kerro ohjattavalle, kuinka paljon
aikaa on käytettävissä. Sovi ohjattavan kanssa tapaamisen tavoitteet ja
asiat, joita on tarkoitus käsitellä sekä työskentelytavat (kuka puhuu
ensin, missä järjestyksessä asiat käsitellään jne.). Sovi myös, että
teet ohjausistunnosta muistiinpanoja: niiden avulla sinun
on helppo palauttaa seuraavalla kerralla mieleesi keskeiset teemat
ja voit paremmin seurata ohjauksen kulkua ja ohjaussuhteen etenemistä.
Kyseleminen
Käytä paljon avoimia kysymyksiä; siten saat
arvokasta tietoa ohjattavan tavasta ajatella ja tulkita asioita.
Suljetuilla ja suuntaavilla kysymyksillä voit tarkentaa vastauksia.
Saatamme ajatella, että käyttämällä avoimia kysymyksiä, ohjattava ei
pysy asiassa, vaan kertoo ja kuvaa asioita liian laajasti ja aikaa vievästi.
Siksi pyrimme olemaan tehokkaita ja käytämme suljettuja ja täsmällisiä
kysymyksiä. Suljetut kysymykset kuitenkin antavat meille enemmän tietoa
omasta ajatteluprosessistamme kuin ohjattavan.
Konkretisoiminen ja tarkentaminen
Ehdota ohjattavaa kertomaan asioita esimerkkien
valossa. Jos ohjattava käyttää puheessaan vertauksia - 'tunsin itseni
lyödyksi' - kysy, mitä vertaus hänelle merkitsee. Älä siis tulkitse, vaan kysy! Sanoilla on meille erilaisia merkityksiä. Eri
murrealueet, ikä ja työhistoria vaikuttavat puheen tulkintaan. Väärinkäsityksiä
syntyy helposti, koska meidän voi olla vaikea nähdä asioita toisen näkökulmasta.
Myös ilmaisut 'vähän', 'paljon', 'nopeasti' jne. merkitsevät eri
ihmisille eri tilanteissa erilaisia asioita. Täsmälliset ilmaisut -
viisi minuuttia, kolme kappaletta - selkiyttävät tilannetta.
Selventäminen, toistaminen ja asioiden
paloittelu ja kohdentaminen
Ehdota ohjattavalta selvennystä, jos haluat
tarkentaa asioiden yksityiskohtia. Toista kuulemaasi puhetta ja kysy ymmärsitkö
oikein. Jos tehtävä tai asia tuntuu ohjattavasta hankalalta, ehdota sen
pilkkomista. Silloin on tarpeen käyttää suljettuja kysymyksiä; mikä
tehtävässä on vaikeaa? mitä tarvitsisit suoriutuaksesi siitä? kuka
voisi sinua auttaa? Palauta keskustelu tarvittaessa sovittuun teemaan, pysähdy
oleellisiin yksityiskohtiin tai suuntaan keskustelu uuteen aiheeseen.
Konfrontoiminen
Konfrontoiminen tarkoittaa vastakkain asettelua
tai ristiriidan osoittamista. Jos havaitset ohjattavan toiminnassa
ristiriitaa - sovitut asiat eivät toteudu, osoita se hänelle, pyydä
ohjattavaa kertomaan, mistä voisi olla kysymys. Konfrontointi vaatii
hienovaraisuutta, mutta on ehdottomasti yksi keskeisimmistä ohjausta
eteenpäin vievistä työvälineistä. Se vaatii ohjaajalta hyvää
itsetuntemusta. Tavoitteena ei ole moittia tai arvostella ohjattavaa, vaan
auttaa häntä näkemään toimintansa epäjohdonmukaisuus ja tiedostamaan
se. Monesti on kysymys siitä, että selittelemme ja torjumme hankalia
asioita, emme itse huomaa sitä, vaikka muut ympärillä sen näkevät.
Konfrontoinnista voisi käyttää myös ilmaisua
'suoraan sanominen' tai 'puheeksi ottaminen' . Yhdistämme sanan helposti
vihaisuuteen ja toisen henkilön loukkaamiseen. Ero on selkeä,
joskin joskus hiuksenhieno: taitava konfrontoija ilmaisee asian
rauhallisesti, kunnioittaa ohjattavaa, ei tuo esiin omia arvostuksiaan, ei
syytä eikä opeta. Ohjaaja on aidosti kiinnostunut ohjattavasta ja
vilpittömästi huolissaan, jos ohjattavan toiminta ei etene sovittuun
suuntaan. On mahdollista, että ohjattava suuttuu ja poistuu paikalta,
mutta se saattaa joskus olla asian etenemisen kannalta välttämätöntä.
Se ei ole tavoite, mutta vaikeita asioita ei pidä hyssytellä, vaan
tarttua niihin ajoissa - se on kaikkien edun mukaista.
Säilöminen ja palauttaminen
Pitkissä ohjaussuhteissa ohjattava saattaa tuoda
paljon asioita yhteen ohjausistuntoon. Aikaa on varattu ehkä puolituntia
ja tiedät, että asian 'avaaminen' muuttaa ohjausistunnon suuntaa eikä
alkuperäinen suunnitelmanne istunnon tavoitteista voi toteutua. Jos niin
käy, kerro se ohjattavalle: sopikaa, mikä on tärkeysjärjestys - käytättekö
ajan alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti vai vaihdatteko aihetta. Jos
selvästi on tärkeää pysyä suunnitelmissa, ilmaise se ja kerro, että
palaatte asiaan myöhemmin. Joskus on hyvä olla tarttumatta heti asiaan,
ohittaa se ja kirjata se ylös ja tuoda uudelleen keskusteltavaksi myöhemmin,
kun aika on kypsempi: ohjattava on esim. tutustunut johonkin kysymykseen
omatoimisesti, muodostanut siitä käsityksensä tai jäsentyneen
mielipiteen.
Palauttamisella tarkoitetaan kahta seikkaa :
kysymysten tekemistä ohjattavalle... mitä mieltä olet itse asiasta?
kuinka itse ratkaisisit asian? tai konkreettisesti jonkin aikaisemmin
puheena olleen asian palauttamista ohjattavalle uudestaan tarkasteltavaksi
sopivassa asiayhteydessä mitä mieltä vielä olet?...kerroit
silloin....onko asia vielä tärkeä?
Jakaminen ja kehittynyt empatia
Tue ja rohkaise ohjattavaa puhumaan vaikeistakin
asioista, jos se tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää. Jos
ohjattava ei suoriudu työtehtävistä tai jotakin olennaisia muutoksia hänen
toiminnassaan on tapahtunut, anna ohjattavalle tilaa kertoa. Jos tilanne
on vakava, älä yritä itse ratkaista ongelmaa tai terapoida, vaan
opasta ohjattava esim. työterveyshuoltoon. Kehittynyt empatia voidaan määritellä
kyvyksi hetkellisesti samaistua tai eläytyä toisen henkilön
tilanteeseen. Se ei tarkoita yhdessä voivottelua tai asioiden päivittelyä,
vaan omassa ohjaajan roolissa pysymistä ja konkreettisen tuen antamista
tai etsimistä ohjattavalle - jos ohjattava itkee, älä hätäänny tai vähättele
ohjattavan kokemusta, vaan ojenna nenäliina, pysähdy ja anna ohjattavan
rauhassa koota itsensä ja jatkaa - rohkaise!
Kuunteleminen ja kohtaaminen
Pysäytä oma tajunnan virtasi, kuuntele puhujaa,
kiinnitä huomio painotuksiin ja taukoihin. Tärkeää on aito läsnäolo,
välittömyys ja kiireettömyys. Vaikka olisit varannut vain viisi
minuuttia ohjattavalle, 'pysäytä oma tohinasi' ja keskity! Kun
paneudut ohjaustilanteeseen, voit lukea ohjattavan äänensävyn, eleiden,
ilmeiden ja asentojen lähettämiä viestejä. Intuitiivinen
kuunteleminen on nähdyn, kuullun tai koetun tulkintaa. Kehittynyt
kuuntelija seuloo viestistä sellaista, mitä ei voi nähdä eikä kuulla;
se on rivien välistä lukemista.
Pitkälle kehittynyt tapa kuunnella on uskaltaa
olla hiljaa. Silloin kun puhuttu kieli jää pois, osoitamme kehon kielellä
että kuitenkin kuuntelemme. Tarkkaavainen kuuntelija usein 'ynähtelee',
nyökkäilee ja myötäilee asennollaan puhujan asentoa.
Vuorovaikutuksessa hiljaisuus voi kertoa enemmän kuin sanat, opettele
sietämään sitä, älä täytä tilaa omalla puheellasi. Kunnioita
ohjattavan puheen rytmiä: monet tarvitsevat aikaa jäsentääkseen
viestinsä - älä hätiköi äläkä vaivaudu hiljaisuudesta.
Vaitiolo keskustelussa edellyttää luottamusta ja antaa miettimisaikaa,
se on osoitus yhteisymmärryksestä ja vastuunotosta.
Yhteen vetäminen
Aiheiden vaihtuessa tai tapaamisen lopuksi käy läpi
pääkohdat. Mikäli roolisi ohjaajana on pitkäkestoinen, sopikaa myös
etenemisestä: koska tapaatte seuraavan kerran ja mitä asioita silloin
tarkastellaan.
Todettakoon, että ohjaus ei ole vain yksittäisten
tekniikoiden soveltamista, vaan se on kokonaisvaltainen tapa ajatella,
tehdä havaintoja ja toimia ohjattavien auttamiseksi. Erilaiset tekniikat
jäsentävät ohjauskeskustelua ja auttavat punaisen langan säilyttämistä
keskustelun kuluessa. Ohjaajan oma persoona on ohjauksen tärkein työväline
ja siten ohjauksen onnistuminen riippuu pitkälle ohjaajan ominaisuuksista
eli 'yleisestä olemisen tavasta', hänen aidosta, sitoutuneesta ja
autenttisesta tavastaan ohjata ja toimia.
Takaisin |