Työpaikkaohjaajakoulutus


Lue lisää!

Ohjauskeskustelun työvälineet

Työpaikkaohjaajan on hyvä etukäteen pohtia, mikä on hänen roolinsa ohjaajana; kuinka pitkä on ohjaussuhde, onko ohjaaja vain päivän perehdyttäjänä vai vastuussa uuden työntekijän pitkäaikaisesta koulutusprosessista. Jos kyse on pitkästä ohjaussuhteesta, ohjaustapaamiset kannattaa sopia kalenteriin etukäteen ja huolehtia alkuohjauksesta hyvin. 

Sanomme helposti ohjattavalle 'tule vaan kyselemään, kun et pääse eteenpäin...', mutta unohdamme, että jos olemme kiireisiä emmekä ole valmistautuneet kohtaamaan ohjattavaa, hätäisyys ja hermostuneisuus näkyy käyttäytymisessämme eikä lopputulos ole paras mahdollinen. Em. tilanteita on mahdoton täysin välttää, mutta niitä voi hyvällä suunnittelulla vähentää. Säännölliset ohjausistunnot ovat tärkeitä, vaikka etukäteen saattaa tuntua, ettei ole mitään arvioitavaa, voitkin yllättäen huomata, että kun asioille antaa aikaa,  ne jalostuvat ja syvenevät ja todellista oppimista tapahtuu.

Sopiminen

Valmistaudu ohjausistuntoon:  varaa rauhallinen tila, sulje puhelin ja kerro ohjattavalle, kuinka paljon aikaa on käytettävissä. Sovi ohjattavan kanssa tapaamisen tavoitteet ja asiat, joita on tarkoitus käsitellä sekä työskentelytavat (kuka puhuu ensin, missä järjestyksessä asiat käsitellään jne.). Sovi myös, että teet ohjausistunnosta muistiinpanoja: niiden avulla sinun on helppo palauttaa seuraavalla kerralla mieleesi  keskeiset teemat ja voit paremmin seurata ohjauksen kulkua ja ohjaussuhteen etenemistä.

Kyseleminen

Käytä paljon avoimia kysymyksiä; siten saat arvokasta tietoa ohjattavan tavasta ajatella ja tulkita asioita. Suljetuilla ja suuntaavilla kysymyksillä voit tarkentaa vastauksia. Saatamme ajatella, että käyttämällä avoimia kysymyksiä, ohjattava ei pysy asiassa, vaan kertoo ja kuvaa asioita liian laajasti ja aikaa vievästi. Siksi pyrimme olemaan tehokkaita ja käytämme suljettuja ja täsmällisiä kysymyksiä. Suljetut kysymykset kuitenkin antavat meille enemmän tietoa  omasta ajatteluprosessistamme kuin ohjattavan. 

Konkretisoiminen ja tarkentaminen

Ehdota ohjattavaa kertomaan asioita esimerkkien valossa. Jos ohjattava käyttää puheessaan vertauksia - 'tunsin itseni lyödyksi' - kysy, mitä vertaus hänelle merkitsee. Älä siis tulkitse, vaan kysy! Sanoilla on meille erilaisia merkityksiä. Eri murrealueet, ikä ja työhistoria vaikuttavat puheen tulkintaan. Väärinkäsityksiä syntyy helposti, koska meidän voi olla vaikea nähdä asioita toisen näkökulmasta. Myös ilmaisut 'vähän', 'paljon', 'nopeasti' jne. merkitsevät eri ihmisille eri tilanteissa erilaisia asioita. Täsmälliset ilmaisut - viisi minuuttia, kolme kappaletta - selkiyttävät tilannetta.  

Selventäminen, toistaminen ja asioiden paloittelu ja kohdentaminen

Ehdota ohjattavalta selvennystä, jos haluat tarkentaa asioiden yksityiskohtia. Toista kuulemaasi puhetta ja kysy ymmärsitkö oikein. Jos tehtävä tai asia tuntuu ohjattavasta hankalalta, ehdota sen pilkkomista. Silloin on tarpeen käyttää suljettuja kysymyksiä; mikä tehtävässä on vaikeaa? mitä tarvitsisit suoriutuaksesi siitä? kuka voisi sinua auttaa? Palauta keskustelu tarvittaessa sovittuun teemaan, pysähdy oleellisiin yksityiskohtiin tai suuntaan keskustelu uuteen aiheeseen.

Konfrontoiminen

Konfrontoiminen tarkoittaa vastakkain asettelua tai ristiriidan osoittamista. Jos havaitset ohjattavan toiminnassa ristiriitaa - sovitut asiat eivät toteudu, osoita se hänelle,  pyydä ohjattavaa kertomaan, mistä voisi olla kysymys. Konfrontointi vaatii hienovaraisuutta, mutta on ehdottomasti yksi keskeisimmistä ohjausta eteenpäin vievistä työvälineistä. Se vaatii ohjaajalta hyvää itsetuntemusta. Tavoitteena ei ole moittia tai arvostella ohjattavaa, vaan auttaa häntä näkemään toimintansa epäjohdonmukaisuus ja tiedostamaan se. Monesti on kysymys siitä, että selittelemme ja torjumme hankalia asioita, emme itse huomaa sitä, vaikka muut ympärillä sen näkevät.  

Konfrontoinnista voisi käyttää myös ilmaisua 'suoraan sanominen' tai 'puheeksi ottaminen' . Yhdistämme sanan helposti vihaisuuteen ja toisen henkilön loukkaamiseen. Ero on selkeä, joskin joskus hiuksenhieno: taitava konfrontoija ilmaisee asian rauhallisesti, kunnioittaa ohjattavaa, ei tuo esiin omia arvostuksiaan, ei syytä eikä opeta. Ohjaaja on aidosti kiinnostunut ohjattavasta ja vilpittömästi huolissaan, jos ohjattavan toiminta ei etene sovittuun suuntaan. On mahdollista, että ohjattava suuttuu ja poistuu paikalta, mutta se saattaa joskus olla asian etenemisen kannalta välttämätöntä. Se ei ole tavoite, mutta vaikeita asioita ei pidä hyssytellä, vaan tarttua niihin ajoissa - se on kaikkien edun mukaista. 

Säilöminen ja palauttaminen

Pitkissä ohjaussuhteissa ohjattava saattaa tuoda paljon asioita yhteen ohjausistuntoon. Aikaa on varattu ehkä puolituntia ja tiedät, että asian 'avaaminen' muuttaa ohjausistunnon suuntaa eikä alkuperäinen suunnitelmanne istunnon tavoitteista voi toteutua. Jos niin käy, kerro se ohjattavalle: sopikaa, mikä on tärkeysjärjestys - käytättekö ajan alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti vai vaihdatteko aihetta. Jos selvästi on tärkeää pysyä suunnitelmissa, ilmaise se ja kerro, että palaatte asiaan myöhemmin. Joskus on hyvä olla tarttumatta heti asiaan, ohittaa se ja kirjata se ylös ja tuoda uudelleen keskusteltavaksi myöhemmin, kun aika on kypsempi: ohjattava on esim. tutustunut johonkin kysymykseen omatoimisesti, muodostanut  siitä käsityksensä tai jäsentyneen mielipiteen. 

Palauttamisella tarkoitetaan kahta seikkaa : kysymysten tekemistä ohjattavalle... mitä mieltä olet itse asiasta? kuinka itse ratkaisisit asian? tai konkreettisesti jonkin aikaisemmin puheena olleen asian palauttamista ohjattavalle uudestaan tarkasteltavaksi sopivassa asiayhteydessä  mitä mieltä vielä olet?...kerroit  silloin....onko asia vielä tärkeä?

Jakaminen ja kehittynyt empatia

Tue ja rohkaise ohjattavaa puhumaan vaikeistakin asioista, jos se tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää. Jos ohjattava ei suoriudu työtehtävistä tai jotakin olennaisia muutoksia hänen toiminnassaan on tapahtunut, anna ohjattavalle tilaa kertoa. Jos tilanne on vakava, älä yritä itse ratkaista ongelmaa  tai terapoida, vaan opasta ohjattava esim. työterveyshuoltoon. Kehittynyt empatia voidaan määritellä kyvyksi hetkellisesti samaistua tai eläytyä toisen henkilön tilanteeseen. Se ei tarkoita yhdessä voivottelua tai asioiden päivittelyä, vaan omassa ohjaajan roolissa pysymistä ja konkreettisen tuen antamista tai etsimistä ohjattavalle - jos ohjattava itkee, älä hätäänny tai vähättele ohjattavan kokemusta, vaan ojenna nenäliina, pysähdy ja anna ohjattavan rauhassa koota itsensä ja jatkaa - rohkaise!

Kuunteleminen ja kohtaaminen

Pysäytä oma tajunnan virtasi, kuuntele puhujaa, kiinnitä huomio painotuksiin ja taukoihin. Tärkeää on aito läsnäolo, välittömyys ja kiireettömyys. Vaikka olisit varannut vain viisi minuuttia ohjattavalle, 'pysäytä oma tohinasi' ja keskity!  Kun paneudut ohjaustilanteeseen, voit lukea ohjattavan äänensävyn, eleiden, ilmeiden ja asentojen lähettämiä viestejä. Intuitiivinen kuunteleminen on nähdyn, kuullun tai koetun tulkintaa. Kehittynyt kuuntelija seuloo viestistä sellaista, mitä ei voi nähdä eikä kuulla; se on rivien välistä lukemista. 

Pitkälle kehittynyt tapa kuunnella on uskaltaa olla hiljaa. Silloin kun puhuttu kieli jää pois, osoitamme kehon kielellä että kuitenkin kuuntelemme. Tarkkaavainen kuuntelija usein 'ynähtelee', nyökkäilee ja myötäilee asennollaan puhujan asentoa. Vuorovaikutuksessa hiljaisuus voi kertoa enemmän kuin sanat, opettele sietämään sitä, älä täytä tilaa omalla puheellasi. Kunnioita ohjattavan puheen rytmiä: monet tarvitsevat aikaa jäsentääkseen viestinsä -  älä hätiköi äläkä vaivaudu hiljaisuudesta. Vaitiolo keskustelussa edellyttää luottamusta ja antaa miettimisaikaa, se on osoitus yhteisymmärryksestä ja vastuunotosta. 

Yhteen vetäminen

Aiheiden vaihtuessa tai tapaamisen lopuksi käy läpi pääkohdat. Mikäli roolisi ohjaajana on pitkäkestoinen, sopikaa myös etenemisestä: koska tapaatte seuraavan kerran ja mitä asioita silloin tarkastellaan.

Todettakoon, että ohjaus ei ole vain yksittäisten tekniikoiden soveltamista, vaan se on kokonaisvaltainen tapa ajatella, tehdä havaintoja ja toimia ohjattavien auttamiseksi. Erilaiset tekniikat jäsentävät ohjauskeskustelua ja auttavat punaisen langan säilyttämistä keskustelun kuluessa. Ohjaajan oma persoona on ohjauksen tärkein työväline ja siten ohjauksen onnistuminen riippuu pitkälle ohjaajan ominaisuuksista eli 'yleisestä olemisen tavasta', hänen aidosta, sitoutuneesta ja autenttisesta tavastaan ohjata ja toimia.

Takaisin


© amiedu 2004

Lue lisää: ll_ohjauksentyovalineet.htm
Päivitetty 29.11.2001 LR