Kulttuuritietoinen ohjaus

Tässä jaksossa kerrotaan kulttuuritietoisesta ohjauksesta. Maahanmuuttajien ohjaukseen voi vaikuttaa ohjattavan ja ohjaajan erilainen taustakulttuuri sekä kielitaidon taso. Kahdella ensimmäisellä sivulla puhutaan kulttuuritietoisesta ohjauksesta ja seuraavalla selkosuomen käytöstä.

Kulttuuritietoisuus ohjauksessa tarkoittaa sitä, että ohjaaja ottaa huomioon kulttuurin vaikutuksen sekä ohjaajaan että ohjattavaan.

Kulttuuri vaikuttaa kaikkeen olemassaoloomme

Kulttuurin määritelmiä on lukematon määrä. Suppeimmillaan kulttuuri voidaan määritellä etniseksi taustaksi. Laajasti määriteltynä samaan kulttuuriin kuuluvat kaikki ne, joilla on jokin sama tavoite, tausta tai tarve. Tässä kulttuuria tarkastellaan ohjaukseen vaikuttavana tekijänä, silloin kun ohjaajan ja ohjattavan lähtömaiden taustakulttuureille tyypilliset arvot, uskomukset, totuutena pidetyt tiedot, arvostetut taidot, perinteet, kieli ja toimintatavat ovat erilaiset.

Varsinkin, jos ohjattava tulee hyvin erilaisesta tai kaukaisesta kulttuurista kuin omamme, on hyvä olla tietoinen joistakin kulttuurisista peruseroista. Länsimaiden ja ns. ei-länsimaiden kulttuureissa voi olla huomattaviakin eroja esim. aikakäsitykset (kellon mukaan eläminen), sukupuoliroolit, perheen, iän ja tradition merkitys sekä auktoriteettikäsitykset, uskonnollisuus ja henkisyyden merkitys ovat erilaisia. Yksilöon länsimaisessa yksilökeskeisessä kulttuurissa tärkein. Yhteisöllisen kulttuurin edustaja puolestaan rakentaa minäkuvansa selkeästi suhteessa yhteisöön. 

Ohjaustilanteissa esim. yksilöllinen vastuu tai päätöksenteko voidaan tulkita eri tavoin. Samoin keskustelun avoimuus tai intiimiys voidaan määritellä eri tavoin. Jos ohjaaja kysyy intiimejä asioita, ohjattava tulkitsee, että hänelläkin on oikeus kysyä samoja asioita ohjaajalta. Ohjaustilanteen jäsentymättömyys voidaan tulkita ohjaajan taitamattomuudeksi. Tulevaisuuteen suuntautuminen ei ole kaikille tärkeää. Sanaton viestintä voidaan tulkita eri tavalla; sitä voi olla hyvä purkaa ottamalla esille, mitä eri käyttäytymistavat (esim. tiukka katsekontakti tai luja kädenpuristus) tarkoittavat.

Eroista huolimatta yleensä yhtäläisyyksiä löytyy enemmän. Me kaikki kuulumme yhtä aikaa moneen ryhmään, esim. sukupuoli-, ikä- tai koulutustaustaryhmään. Yhtäläisyyksien korostaminen on hedelmällisempää kuin erojen etsiminen. Ohjattavana on aina yksilö eikä jonkun tietyn kulttuurin esimerkkitapaus!

Ohjaajan työhön ei kuulu vain työprosesseihin perehdyttäminen, vaan myös työyhteisöön ja suomalaisen työelämän pelisääntöihin ohjaaminen ja perehdyttäminen.  Aivan yhtä tärkeää on työyhteisön perehdyttäminen maahanmuuttajan kulttuuriin tai yleensä monikulttuuriseen ajatteluun.

Vaikka ohjaajan ei tarvitsekaan tietää kaikkea mahdollista kaikista kulttuureista, ohjaajan monikulttuurisuusvälineistöön voisi kuulua:

Tietoa

• ohjattavan tilanteesta ja niistä kulttuuriin liittyvistä asioista, jotka ovat merkittäviä kussakin ohjaustilanteessa.
• siitä, miten kulttuuritausta voi vaikuttaa oppimiseen ja työyhteisössä toimimiseen. Tämä voi olla tietoa kulttuurille tyypillisestä käyttäytymisestä,  työelämäodotuksista, lähtömaan työelämän normeista, asenteista ja arvostuksista sekä viestintätavoista.
• siitä, mitä ohjattava odottaa ohjaukselta
• ohjaajan omasta ajattelusta: miten oma kulttuuritausta vaikuttaa minun ajatteluuni?

Kulttuuritietämystään voi parhaiten kartuttaa kysymällä suoraan ohjattavalta konkreettisia kysymyksiä, esim. miten teillä oli lähtömaassa tapana suhtautua myöhästelyyn tai millaisia esimies-alais-keskusteluja teillä käytiin? Paras tietolähde on ohjattava itse!

Taitoa

• käyttää erilaisia tyylejä ohjauksessa
• nähdä ohjattavan tilanne kokonaisuutena 
• asettaa oikeita kysymyksiä ohjauskeskusteluissa
• luoda luottamuksellinen suhde ohjattavaan
• kestää ahdistusta ja ymmärtämättömyyttä
• olla myönteinen ja kiinnostunut
• ymmärtää, mikä on sellainen ohjattavan ajattelun sisäinen merkitys, joka vaikuttaa ohjaussuhteen onnistumiseen toiminnan kautta
• kysyä loukkaamatta niistä ohjattavan kulttuuriin liittyvistä asioista, joilla voi olla vaikutusta ohjaustilanteeseen

Onnistuneen ohjauksen edellytyksenä on henkilökohtaisen, aidon kontaktin saaminen ohjattavaan ja luottamuksen herättäminen. Tämä vaatii ohjaukseen liittyvien tavoitteiden ja käytäntöjen selkiyttämistä: mikä on ohjaajan rooli, mitä ohjattavalta odotetaan jne. Monesti hyvä ohjaussuhde syntyy arkipäivän tekemisen ja toiminnan kautta, varsinkin silloin, kun kielellinen viestintä on vaikeaa.

Tietojen ja taitojen  lisäksi tarvitaan kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan.

Ohjaajan omaan sopeutumiseen kuuluu  oikeus ihmetellä, olla hämmentynyt, tuntea kielteisyyttäkin, olla sitä mitä on, arvostaa omaa kulttuuriaan ja myös oikeus löytää uuden rikkaus. 

Kulttuuritietoisen ohjauksen tärkeät teemat

• ammatillisen identiteetin tukeminen (lähtömaassa samassa ammatissa on ehkä toimittu eri tavoin, ammatillinen identiteetti voi kriisiytyä)
• todellisen osaamisen tunnistaminen (puutteellinen kielitaito voi antaa vääristyneen kuvan ammatillisesta osaamisesta)
• tietoa suomalaisesta työelämästä
• työn merkitys; maahanmuuttajalle työ on keskeinen väline integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan (ei pelkästään siihen työpaikkaan, jossa on ohjattavana)
• yksimielisyys ohjauksen tavoitteista ja molempien rooleista
• viestintätavoista puhuminen
• käsitys oppimisesta (auktoriteetin sanelemaa vs, oma-aloitteista,  työpaikkaohjaajaan kohdistuvat odotukset, opetus- ja opiskelumenetelmät, esim. ulkoluku vs. itsenäinen tiedonhankinta)
• luottamuksen osoittaminen (luotetaan työtehtävissä)
• työporukkaan mukaan ottaminen

Lue lisää!

Kulttuuritietoinen ohjaus: kulttuuritietoinenohjaus.htm
Päivitetty 27.9. 2004 CC