Työpaikkaohjaajakoulutus

Ohjaus on taito ja ammatti

Tässä jaksossa tutustutaan ohjaukseen.

Työpaikkaohjaaja opettaa työtä ohjattavalle, mutta myös ohjaa työssä oppimista. Opiskeluprosessin aikana ohjattava voi tarvita muutakin tukea kuin kapeasti ammatin oppimiseen liittyvää opetusta.

Ohjaus kuuluu moneen muuhunkin työhön. Esim. ammatinvalinnanohjauksessa ja opinto-ohjauksessa ohjaus on itsenäinen ammatti. Ohjauksellisista työtavoista on kuitenkin paljon hyötyä myös työpaikkaohjaajalle.

Ohjaus käyttää samoja taustateorioita kuin esim. opetus ja neuvontatyö. Konstruktiivinen ja kokemuksellinen lähestymistapa oppimiseen ovat myös ohjaustyössä keskeisiä (ks. oppimiskäsitykset). Suhdetta opetukseen ja neuvontaan voi lyhyesti kuvata seuraavasti:

Opetus on perinteisesti ollut tiedon siirtämistä opettajalta oppijalle. Uudemmissa oppimisnäkemyksissä (kuten konstruktivismissa) lähtökohtana on oppijan aktiivisena ja itsenäisenä tiedonhankkijana. Opettaja opettaa tiedonhankintatapoja ja jäsentelyä, ei niinkään tietoa. Monilla aihealueilla  tiedon siirto ja välittäminen on kuitenkin yhä tärkeää. Ohjaajana toimiessaan ohjaaja irrottautuu asiantuntijan (opettajan, neuvojan, terapeutin) roolistaan ja pyrkii auttamaan ohjattavaa niin, että tämä osaisi itse selkiyttää ja ymmärtää syvemmin omaa tilannettaan. Ohjaaja voi olla opiskeluprosessin asiantuntija, mutta ohjattava on aina itse oman elämänsä asiantuntija. Tämä rooli korostuu varsinkin pitkissä tai ammattiin valmistavissa koulutuksissa, joissa ohjattava joutuu monta kertaa pohtimaan suhdettaan opiskeltaviin asioihin ja niiden merkitystä  ammatti-identiteetin muodostumisen kannalta.
Neuvontatyössä ohjaaja toimii silloin, kun hän antaa omaan osaamiseensa nojautuvia neuvoja ja ohjeita tavallisesti jossakin tarkasti rajatussa tilanteessa. Neuvonta liittyy usein koulutuksen suorittamiseen tai tehtävien tekoon. Sen pohjana voi olla neuvojan asiantuntemus, pitkä kokemus tai hiljainen tieto siitä, miten jotain työtä kannattaa tehdä. Terapia terapeutti diagnosoi terapoitavan tilanteen, ja keskustelun tavoitteena on puutteen, vian tai vamman poistaminen.  Tavoitteena on terapoitavan psyykkisen tai fyysisen hyvinvoinnin kohottaminen. Terapia ei kuulu ohjaajan työhön! Ohjaustilanteissa saatetaan kuitenkin välillä liikkua terapian rajoilla, jos ohjattavan elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti opiskeluun. Tällöin ohjaajan on huomattava ja rajattava tarkkaan se, missä mennään niin, ettei hän ala 'puoskaroida' opiskelijaa. Ohjauksen etiikkaan kuuluu kuitenkin se, ettei opiskelijaa jätetä heitteille, vaan hänet ohjataan eteenpäin hänelle sillä hetkellä sopivampiin palveluihin (usein työpaikoilla työterveyshuolto).

Työpaikkaohjaaja toimii

  • opettajana (opettaa työtä oppimistavoitteiden suuntaisesti, työn perustaitoja, normatiivisia ja innovatiivisia taitoja, ammatin etiikkaa)
  • neuvojana (jakaa omaa ammatillista osaamistaan, hiljaista tietoaan, hyviksi koettuja tapoja tehdä työtä, neuvoo opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa )
  • ohjaajana (toimii peilinä ohjattavan oman ajattelun muotoutumisen tukijana, rooli nousee vahvemmaksi pitkissä ohjaussuhteissa ja kriittisissä tilanteissa)

Työpaikkaohjaaja tarvitsee siis opettajan ja neuvojan roolinsa lisäksi ohjaustaitoja.

Ohjaus voidaan määritellä monella tavalla

Seuraavaa määritelmää käytetään ohjaustyön kentällä luultavasti eniten: ”Ohjaus- ja neuvontatyössä (counselling) toimitaan silloin kun henkilö, jolla on säännöllisesti tai tilapäisesti ohjaajan rooli, antaa  tai sopii antavansa aikaa, huomiota tai kunnioitusta määräaikaisesti asiakkaan roolissa olevalle henkilölle tai henkilöille. Ohjauksen tehtävänä on antaa asiakkaalle tilaisuus tutkia, keksiä ja selkeyttää tapoja elää voimavaraisemmin ja hyvinvoivemmin.” (British Association of Counsellors)

Aikaa: Syvällinen vuorovaikutus vaatii aina aikaa, ajankäytöstä ja reunaehdoista sopimista, aikaresursseja työpaikkaohjaukselle.

Huomiota: Ohjauksessa pääosassa ovat ohjattava ja hänen asiansa. Ohjattava saa ohjaajansa jakamattoman huomion ohjaustilanteessa. Ohjaajan on ’katkaistava’ oma tajunnan virtansa ja luovuttava omista asioistaan ja näkökulmistaan (tai koulutuksen tavoitteiden näkökulmista) Ohjaajan on pyrittävä kuuntelemaan ohjattavaa ja tulkitsemaan tämän viestit nimenomaan ohjattavan näkökulmasta.

Kunnioitusta: Ohjattava ja hänen tarinansa saa ohjaajan täyden kunnioituksen. Ohjattava on oman elämänsä ja oman tilanteensa asiantuntija, eikä ole ohjaajan tehtävä arvostella tai mitätöidä hänen tulkintojaan. Ohjaus on peili, väline, jonka avulla ohjattava voi suunnata tai syventää tulkintaansa.

Lue lisää!
© amiedu 2004

Oppimisprosessinohjaus: ohjaus.htm
Päivitetty 27.9. 2004 CC