Oppimisesta on monta näkemystä
Tässä jaksossa kerrotaan oppimisesta
ja oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
Työpaikkaohjaajan tavoitteena on, että
opiskelija
oppii työtä ja ammattia. Oppiminen on tärkeintä.
Mitä oppiminen on?
Oppiminen on tietojen, taitojen ja kokemusten
lisääntymistä niin, että ihmisen tietoisuudessa ja toiminnassa tapahtuu
muutos.
Työssä oppimisessa teoriataustana käytetään
usein kokemusoppimista tai tutkivaa oppimista.
Kokemuksellinen oppiminen
Kokemuksellisen oppimisen teoriassa ajatellaan,
että kaikki oppiminen alkaa omasta kokemuksesta jossakin työtehtävässä.
Kokemusta pohditaan - mistä oli kyse, mitä tapahtui (=reflektointi).
Sitten haetaan uutta tietoa esimerkiksi teoriajaksolta tai
työpaikkaohjaajan kokemuksesta (=käsitteellistäminen). Uuden tiedon
varassa kokeillaan uudelleen, miten työtehtävän voisi tehdä paremmin.

(Kolb 1984)
Tutkiva oppiminen
Tutkivan oppimisen mallin on ajateltu sopivan
erityisesti työyhteisöoppimiseen, jolloin ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin
etsitään yhdessä tasavertaisina tiimin jäseninä.

(Hakkarainen, Lonka
& Lipponen 1999)
Nämä ovat teoreettisia malleja. Elävässä
elämässä se, miten oppiminen tapahtuu, riippuu tilanteesta ja oppijasta.
On hyvä, että työpaikkaohjaaja tuntee oppimisen teoriaa, jotta voisi
suunnitella omaa opetustyötään.
Konstruktiivinen oppimisnäkemys - pyrkimys
syväoppimiseen
Ennen ihmisen oppimiskyky nähtiin pysyvänä,
periytyvänä ominaisuutena. Oppimisessa korostettiin tiedon määrän
lisääntymistä ja ulkoa muistamista. Ihmisen oppimista arvioitiin sen
perusteella, miten ulkoinen toiminta muuttui (behaviorismi).
Nykyään ajatellaan, että ihminen aktiivisesti
tulkitsee kokemuksiaan ja valikoi, muokkaa, sulauttaa ja rakentaa
tietoa (konstruktivismi). Monet koulutukset on rakennettu
konstruktiivisen oppimisnäkemyksen varaan. Opiskelijalla on aktiivinen
rooli. Hän ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja.
Lue
lisää!
|