1	Haasteena erilaiset aikuiset oppijat Annukka Jauhiainen 1.12.2005
2	Erilaisuuden haaste aikuiskoulutuspolitiikalle aikuiskasvatustutkimukselle aikuiskoulutusorganisaatioille opettajille ja kouluttajille
3	Erilaisuuden haaste aikuiskoulutuspolitiikalle Korkeat osallistumisluvut – aikuiskoulutuspolitiikassa kaikki hyvin? Koulutuksellinen epätasa-arvoisuus, koulutuksen voimakas kasautuminen – vahvojen ja pärjäävien oppijoiden markkinat suunnanmuutos – syrjäytymisen ehkäiseminen, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, oppimisvalmiudet, oppimismotivaatio, erityisryhmät, neuvonta- ja ohjausjärjestelmät…
4	Erilaisuuden haaste aikuiskoulutuspolitiikalle Reijo Raivola: ”Aikuiskoulutuksen tuloksellisuuden todellisia, eläviä indikaattoreita ovat ne koulutususkonsa menettäneet, jotka ovat jättäneet muodollisen koulutuksensa minimitasolle. Aikuiskoulutuksen onnistumisen keskeisin vaikuttavuuden kriteeri on yhteiskunnasta ja osallistumisesta syrjäytyneiden mahdollisimman pieni määrä” Erilaiset oppijat aikuiskoulutuksen avainasiakkaita?
5	Erilaisuuden haaste aikuiskoulutuspolitiikalle Mutta mistä kaikesta (aikuis)koulutus voi pelastaa? Koulutuksella yhtä aikaa 1) palokunnan 2) poliisin 3) päivähoidon 4) sammon 5) työnantajan 6) työntekijän rooli Koulutus vs. oppiminen ”Hevosen voi viedä veden äärelle, juomaan sitä ei voi pakottaa. Koulutukseen voidaan määrätä, oppimaan ei.” (Reijo Raivola)
6	Erilaisuuden haaste aikuiskasvatustutkimukselle Itseohjautuvan aikuisen teoriaperinne –idealisoitu aikuisuus Aikuisdidaktiikka ja erilaiset oppijat Aikuisuus haasteena erityispedagogiikalle Osallistumistutkimukset: koulutusta välttelevät tunnistettu Niiden aikuisten tutkiminen, joita koulutus ei kiinnosta
7	Illeris 2003: Erot aikuisoppijoiden perspektiivissä Vanhin sukupolvi (yli 45-50 v.) palkkatyöläismentaliteetti koulutus: selkeät ohjeet, ope auktoriteetti Keskimmäinen sukupolvi (25/30 – 45/50) enemmän yksilöllisyyttä koulutus on ”koulunkäyntiä”, taantuminen Nuorin sukupolvi (18-25/30 v.) koulutus on osa identiteetin rakentamista oppimisella oltava henkilökohtaista merkitystä
8	Illeris: Identiteetin muutos riskinä lapsen oppiminen – sensuroimattomuus, luottavaisuus aikuisen oppiminen – persoonallinen päätös mitä haluaa oppia, mitä ei oppimisen vaatimus haastaa aikuisen oppijan identiteetin identiteetti: vakaasta identiteetistä joustavaan identiteettiin koulutuksen kulttuurinen muutos aikuisoppijan ambivalentti rooli
9	Illeris: Itsekunnioitus & suojautumisstrategiat psykologisia suojautumisstrategioita kehitetään tietoisesti tai tiedostamatta positiivinen strategia: keskitytään itselle persoonallisesti hyödylliseen negatiivinen strategia: välineellinen ”selviytyminen” koulutuksesta mahdollisimman vähällä perimmäinen tarkoitus säilyä subjektina ja säilyttää itsekunnioituksensa (self respect)
10	Aikuisen oppiminen vähän halukkuutta oppia ellei sitä koeta mielekkäänä oman elämän kannalta aikuiset oppijoina perustavat oppimisensa niille resursseille, joita heillä jo on aikuiset ottavat juuri sen verran vastuuta oppimisestaan kuin haluavat ottaa elämäntilanteet ja mahdollinen ambivalentti suhtautuminen otettava vakavasti
11	Aikuinen oppijana taustalla kouluoppiminen ja omat koulumuistot – ”paluu koulunpenkille” asiantuntijuustutkimus ja työssä oppimisen tutkimus: jaetun kognition periaate – käsitys osaamisen luonteesta muuttunut yhteisöllisempään suuntaan motivaation ja opiskelun mielekkyyden merkitys opiskelu ja muu elämä
12	AIKUISEN OPPIMINEN… (Anita Malinen) …VAATII KOKEMUKSEN RAVISTELUA Aikuinen oppija on konservatiivinen ja itse(-)keskeinen (self-centered) Oppiminen rakentuu ’jo eletyn’, ’jo koetun’ varaan: elämänkokemuksen merkitys Elämänkokemus holistisena kokonaisuutena eli olemassa ns. hiljaisena, äänettömänä tietona ’Jo eletty’, ’jo koettu’ on aikuiselle oppijalle varmuuden maailma (dogmaattisuus)
13	Erilaisuuden haaste aikuiskoulutusorganisaatioille Erilaiset ohjaus- ja tukipalvelut, erityistarpeiden huomioiminen Aikuiskoulutustarjonta haasteellisille kohderyhmille: kenen ehdoilla? – opiskelijalähtöisyys? osallistumattomuuden rationaalisuus? Resurssien riittävyys?
14	Erilaisuuden haaste opettajille ja kouluttajille Opetustyön muutos – aikuisopettajista muutosagentteja, kannustajia, avustajia, valmentajia, konsultteja, mentoreita, tutoreita, ohjaajia, välittäjiä… Opetustyön mielekkyys ja merkitys jälkimodernin muutoksen ajassa Aikuisten tarpeet huomioiva pedagogiikka, ohjaustarpeen ja oppimisvaikeuksien tunnistaminen, oikea-aikainen ohjaus, opiskelun henkilökohtaistaminen
15	Aikuisopettajan ja kouluttajan moninainen työnkuva Painopiste substanssiosaamisesta oppimisen tukemisen ja ohjaamisen suuntaan Yhä heterogeenisempi koulutettavien joukko pedagogisesti haastava kohderyhmä Työelämälähtöisyys, opiskelijalähtöisyys, uudet oppimisympäristöt Tulostavoitteet: vastuu markkinoinnista, asiakkaiden tyytyväisyydestä ja koulutuksen taloudellisuudesta
16	Opettaja ja muutos ”Postmoderni vastaus opettajalle, joka kamppailee toiveiden ja arjen kaksoissidoksessa on joukko vaatimuksia: rakasta muutosta, kestä kaaosta, kehitä itseäsi ja kokeile rajojasi – ja tee kaikki tämä yhteistoiminnalisesti” (Hannu Simola 1998)
17	Aikuisten opettaminen – "sudenkuopat" usko aikuisten itseohjautuvuuteen välittömästi sovellettava, turhista taustatiedoista ja teorioista riisuttu koulutus opetusmenetelmien ja työmuotojen vaihtelu – ulkoisen aktiivisuuden tavoittelu muuttuu päätavoitteeksi oppimisen sijaan oppijoiden miellyttäminen ja ristiriitojen välttäminen "koulumaisten" työmuotojen välttäminen oppijakeskeisyys eli ohjaamaton työskentely
18	Ideaali aikuisoppija? motivoitunut, vastuullinen, itseohjautuva järjestänyt elämänsä oppimiselle otolliseksi: työ, perhe, harrastukset eivät haittaa sopivasti itsenäinen ja kriittinen ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta